Asunnottomat 2019

Asunnottomuus keskittyy suuriin kaupunkeihin

Vuoteen 2018 verrattuna asunnottomuus väheni eniten Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Vantaalla ja Tampereella yksinelävien asunnottomuus lisääntyi, mutta pitkäaikaisasunnottomuus väheni. Oulussa asunnottomuus lisääntyi niin yksinelävien, pitkäaikaisasunnottomien kuin nuorten kohdalla. Pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi myös Espoossa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Väkilukuun suhteutettuna eniten asunnottomia on Helsingissä: 2,6 asunnotonta 1 000 asukasta kohden. Seuraavina tulevat Turku (2,2), Espoo (1,6) ja Tampere (1,4). 

Helsingin osuus asunnottomista on 36 % ja pääkaupunkiseudun 52 %. 

Suurin osa asunnottomista majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona

Noin kaksi kolmasosaa (68 %) yksinelävistä asunnottomista majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Tällaisia henkilöitä oli 3 210.

Ulkona, porraskäytävissä ja ensisuojissa majoittui 740 asunnotonta. Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä asui 310 asunnotonta. Keskimäärin joka neljäs näihin ryhmiin kuuluva on luokiteltu pitkäaikaisasunnottomaksi.

Naisten osuus asunnottomista kasvaa

Asunnottomia naisia oli 1 190, mikä on 50 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2018. Vaikka asunnottomien naisten määrä on vähentynyt viime vuosina, naisten osuus asunnottomista on lisääntynyt 2000-luvulla 17 %:sta yli 26 %:iin vuonna 2019.

Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100. Se on 60 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksinelävistä ja asunnottomista perheistä noin neljäsosa oli maahanmuuttajataustaisia. Todellisuudessa luvut lienevät jonkin verran suurempia, sillä kaikki kunnat eivät erottele maahanmuuttajataustaisia asunnottomia muista asunnottomista.

Lue koko selvitys